Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
211
Ehkä he ovat päässeet jälille, tuumasi
Karuilla.
Ei tässä jaksa enää odottaa, valitti
Masse, minä menen heitä hakemaan. Ja
samassa hän jo oli etehisessä.
Vaan juuri samassa kuului kiireitä askeleita
portaissa ja viivyttelijät hyökkäsivät sisälle hen-
gästyneinä ja hyvin toimessaan.
—Me olemme löytäneet hänet, ■—
sanoi Fritz
kuiskaamalla, ikäänkuin olisi pelännyt jonkun
kuuntelevan.
Ainakin olemme jälille päässeet, oikaisi
Svante, pyyhkien silmiltään hiestynyttä tukkaansa.
Me olemme viipyneet niin kauan tullak-
semme vakuutetuiksi . . .
Kertokaa, kertokaa! huusivat tilhiset ja
tantitkin kiiruhtivat paikalle uutisia kuulemaan.
Mobelle, joka ei koskaan pitänyt liikuttavista uuti-
sista, murisi lakkaamatta Dea tädin tuolin alla,
mutta häntä ei nyt joutanut kukaan huomaamaan.
Niin, alkoi Svante, me olimme mat-
koillamme tulleet aina Sörnäsiin saakka toiselle
puolelle tullia ja aijoimme juuri kääntyä takaisin ...
Kun kuulimme Dan;
in itkevän, kes-
keytti Fritz surkealla äänellä.
No, no, emmehän nyt varmaan tienneet,
oliko se hänen äänensä, oikaisi Svante jälleen,
meistä vaan tuntui. .
.
Ettekö nähneet häntä? kysyi Spirea
levottomana, hänestä tuntui ikäänkuin sisällinen
tuska olisi häntä polttanut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
