Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
] 72 BUDYARD KIPLING
Maisie näytti tavallista enemmän
suutelukelpoi-selta astuessaan yöjunasta tuulisessa satamassa,
puettuna harmaaseen sadetakkiin ja pieneen harmaaseen
matkalakkiin. Punatukkainen tyttö ei ollut niin
suloinen. Hänen vihreät silmänsä olivat kuopalla ja
huulet kuivina. Dick hommasi kirstut laivaan ja astui
sitten Maisien viereen pimeässä, sillan alla.
Posti-säkit työnnettiin kolisten paikoilleen, ja
punatukkainen tyttö katseli niitä.
»Teille tulee paha sää ensi yönä," sanoi Dick.
»Ulompana tuulee. Minä kai saan tulla joskus
Kanavan poikki sinua tervehtimään, jos olen kiltti?"
»Ei, elä tule. Minulla on paljon työtä. Jos
tarvitsen sinua, lähetän kyllä sanan. Mutta minä
kirjoitan sinulle Vitry-sur-Marne’sla. On niin paljon
asioita, joita minun täytyy kysellä sinulta. Voi,
Dick, sinä olet ollut niin hyvä minulle — niin hyvä!"
»Kiitos niistä sanoista, kulta. Eikö meidän asiat
ole ollenkaan muuttuneet?"
»En voi sinulle valehdella. Ei — ei ne ole
muutuneet siinä suhteessa. Mutta elä usko, että minä
olen kiittämätön."
»Hitto vieköön kaiken kiitollisuuden," mutisi
Dick ohimennen konehuoneelle.
»Mitä hyötyä on valittelemisesta? Tiedäthän
että asiain näin ollen minä sortaisin sinun elämäsi
ja sinä minun. Muistatko mitä sanoit silloin kerran
puistossa, kun suutuit? Toisen meistä täytyy murtua.
Etkö voi odottaa, kunnes päivä koittaa?"
»En, kulta. Minä tahdon sinut
murtumatto-mana — kokonaan itselleni."
Maisie pudisti päätään. »Dick raukkani, mitä
minua pitää sanoa?"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
