- Project Runeberg -  Valon kadotessa /
196

(1900) Author: Rudyard Kipling Translator: Aino Malmberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

9» kudyabd kipling

massa. Hän rstautui taas työhön ja silmien edessä
tanssi pilkkuja ja täpliä kunnes hän oli käväissyt
kaapilla ja Melankolia näytti suloisemmalta kuin
koskaan ennen sekä hänen mielessään että taulussa.

Dick tunsi miellyttävää vastuuttomuuden
tunnetta, samanlaista kuin sellaiset henkilöt, jotka
kulkevat ihmisten seassa, tietäen että tauti on lausunut
kuolemantuomion heille, ja ovat hurjan onnellisia,,
koska pelko vain olisi kalliin ajan hukkaamista.
Päivät kuluivat ilman tapahtumia. Bessie tuli aina
täsmälleen, ja vaikka hänen äänensä tuntui Dickistä
tulevan hyvin etäältä, olivat hänen kasvonsa aina
hyvin lähellä, ja Melankolia alkoi hehkua kankaalla
sellaisen naisen muotoisena, joka oli tuntenut kaikki
maailman surut ja nauroi niille.

Totta oli, että atelieerin nurkassa taas alkoi
näkyä tuo harmaa harso ja vihdoin täydellinen
pimeys, ja täplät hänen silmiensä edessä sekä tuska
päässä olivat hyvin kiusallisia, ja Maisien kirjeet
olivat vaikeita lukea ja vielä vaikeampia vastattavia.
Dick ei voinut kertoa Maisielle huolistaan eikä
myöskään nauraa Maisien kertomuksille omasta
Melankoliastaan, joka aina oli valmistumaisillaan. Mutta nuo
raskaat työpäivät ja hurjien unelmien yöt korvasivat
hänelle kaiken, ja kaappi oli hänen paras ystävänsä
maan päällä.

Bessie oli tavattoman tylsä. Hänellä oli ennen
tapana kirkua raivosta, kun Dick tuijotti häneen,
silmät puoli ummessa. Nyt hän vain murjotti ja
vil-kasi Dickiin ylenkatseella, mutta ei virkkanut paljoa.

Torpenhovv oli ollut poissa kuusi viikkoa.
Epäselvä kirjelippu ilmaisi hänen kotiintulonsa.
»Uutisia! suuria uutisia!" kirjoitti hän. »Nilghai tietää ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:47:59 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/valonkadot/0206.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free