Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VALON KADOTESSA
243
siitä on jo pitkä aika. Tänäin siis emme enää jatka
työtämme. Continuez mesdemoiselles, ja ennen kaikkia,
teillä tulee olla vakuutusta."
Hän läksi puistoon tupakoimaan ja suremaan
kadotettua Binata, ja oppilaat hajosivat kukin
asuntoonsa tai vetelehtivät atelieerissä miettien kuinka
iltapäivä olisi vietettävä.
Maisie katsoi onnetonta Melankoliaansa ja hänen
teki mieli irvistää sille. Sitten hän läksi tien poikki
mennäkseen kirjoittamaan kirjeitä Dickille, mutta
samassa hän huomasi ison miehen valkoisen ratsun
selässä. Kuinka Torpenhow kahdenkymmenen
tunnin kuluessa oli voinut löytää tien
ratsuväki-upseerien sydämiin Vitry-sur-Marnessa, puhella heidän
kanssaan Ranskan tulevaisen loistavan kostosodan
varmuudesta, saattaa everstin itkemään liikutuksesta
ja lainata parhaan ratsuhevosen koko eskvadroonasta
mennäkseen sillä Kamin atelieerille — se on kaikki
salaisuutena, jonka ainoastaan yksityinen
kirjeenvaihtaja voi selvittää.
»Anteeksi," sanoi hän. »Kysymykseni kuuluu
hullulta, mutta en todellakaan tiedä muuta nimeä
hänelle. Onko täällä ketään nuorta neitiä, jonka
nimi on Maisie?"
»Minä olen Maisie," kuului vastaus suuren
hatun alta.
»Minun pitäisi esitellä itseni," sanoi mies,
hevosen kaapiessa valkoista, pölyävää hietaa. »Nimeni on
Torpenhow. Dick Heldar on paras ystäväni, ja — ja
— hän on tullut sokeaksi."
»SokeaksiI" äänsi Maisie aivan ymmällään. »Hän
ei voi olla sokea."
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
