Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
312 budyabd kipling
pimeästä kuului loppumatonta kirkumista. Dick
heittäytyi lattialle hurjalla ilolla kuullessaan nuo äänet
ja tuntiessaan ruudin hajun.
„Jumala on hyvin hyvä — En luullut koskaan
saavani kuulla tuota enää. Antakaa pyssyjen pankkua,
pojatl Antakaa!" huusi hän.
Juna seisahtui muutamien esteiden tähden
radalla ja miehet läksivät ulos tarkastamaan mikä oli
hätänä, vaan palasivat kohta takaisin kiroten ja ottaen
lapionsa. Erämaan lapset olivat ajaneet santaa ja
soraa kiskoille, ja kaksikymmentä minuuttia meni
sen poistamiseen. Sitten alkoi taas hidas kulku sekä
uudet laukaukset ja kirkumiset ulkona, pyssyjen
pauke junassa ja lopullinen pieni este, kun eräs kisko
oli puoleksi irti revitty. Vihdoin juna saapui
Tanai-al-Hassanin sotajoukkojen suojaan.
»Nyt ymmärrätte miksi viivymme puolitoista
tuntia tällä pätkällä," sanoi aliluutnantti irroittaen
patruunalaukun parhaan pyssynsä vierestä.
„Se oli hauskaa kumminkin! Jospa se olisi
kestänyt kahta vertaa kauvemmin. Kuinka mainiolta
se mahtoi näyttää ulkopuolelta!" sanoi Dick
huoahtaen.
»Siihen kyllästyy pian. Mutta’ohimennen,, kun
olette asiettanut muulinne paikoilleen, tulkaa
katsomaan mitä syötävää voisitte löytää minun teltassani.
Minä olen Bennil tykkiväestöstä—ja katsokaa ettette
kompastu telttanuoriin pimeässä."
Dickille oli kaikki pimeätä. Hän tunsi
kamelien, heinärukojen, keitosten, savuavien tulien ja
teltta-vaatteiden hajun seisoessaan junan vieressä ja
huutaessaan Georgea.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
