Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
parhaaksi. Mutta häntä vastustettiin kiivaasti, ja aikalais-
tensa pilkan takia sortui hän sielullisten tuskien murta-
mana. Onmituisinta on että samaan aikaan taantuvassa
Saksassa eräs oppinut Th. G. von Hippel julkaisi kirjan,
jossa hän v. 1792 puolusti naisen tasa-arvoisuutta.
Sitten lepäsi pitkiä aikoja naisten ja miesten yhden-
vertaisuuskysymys, mutta se on vähitellen tullut yleiseksi
+ vaatimukseksi kaikkien edistyneimpäin maitten naisliik-
keissä, ja on se toteutettukin muutamissa valtioissa. Rans-
kassa puolustivat saint-simonistit ja fourieristit sukupuolten
yhteiskunnallista tasa-arvoa, ja 1848 vaati Considerant
Ranskan parlamentissa naisille tasaisia valtiollisia oikeuk-
sia. 1851 esitti Pierre Leroux samaa, myös menestyk-
settä. Ensimmäinen anomus naisen äänioikeuden hyväksi
syntyi Englannissa v. 1832 ja puolusti sitä Robert Peel.
V. 1867 teki John Stuart Mill anomuksen Engiannin par-
lamentille, että kaikki veroa maksavat naiset otettaisiin
äänestyslistoihin. Esitys hylättiin 104 äänellä 73 vastaan,
tuntuva vähemmistö.
Meidän aikanamme ovat olot aivan toiset. Kehitys on
mahtavasti muuttanut naistenkin aseman, he ovat enem-
män kuin koskaan ennen sidotut koko olemuksensa puo-
lesta kehityksen kulkuun. Me näemme kuinka kaikissa
sivistysmaissa sadat tuhannet ja miljoonat naiset ovat ku-
ten miehetkin, mitä erilaisimmissa ammateissa, yhä kas-
vaa niiden luku, joiden omiin voimiinsa turvautuen täytyy
taistella olemassaolon puolesta. Siis on yhtä vähän nai-
sille, kuin miehillekään yhdentekevää, kuinka valtiolliset
olomme järjestyvät. Kysymykset semmoiset kuin, mitä
sisäistä tai ulkonaista politiikkaa noudatetaan, suositaanko
sotia vaiko ei; pitääkö valtio vuosittain satoja tuhansia
terveitä miehiä vakinaisessa sotaväessä ja tunkee kym-
mentuhansia ulkomaille; tehdäänkö välttämättömimmät elin-
tarpeet kalliiksi verojen ja tullien kautta, jotka tuntuvat
sitä kovemmin mitä lukuisampi perhe on, aikana jolloin
elinehdot suurelle enemmistölle ovat erikoisen niukat, nä-
mä koskevat naista yhtä läheltä kuin miestäkin. Nainen-
kin maksaa suoranaisia ja välillisiä veroja tuloistaan. Kas-
vatusjärjestelmä on hänelle erittäin tärkeä, sehän ratkaisee
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
