Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XVIII. Vaikeita tilapäitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VAIKEITA TILAPÄITÄ. 223
Vesi oli hiukan suolanpitoista, mutta joka tapauksessa parempaa
kuin se, joka vielä haisevana hölskyi nahkasäkeissämme. Ka-
meelit heittivät tyynen ja tutkivan katseen yli järven. Varmaan
oli tämä heistä, niinkuin meistä itsestämmekin, oikea paratiisi
äskeiseen erämaahan verrattuna. Rannalla kasvoi muu~amia
vesimättäitä, elukat piiästettiin irralleen, leiri pystytettiin ja mie-
liala oli verrattoman iloinen.
Mutta missä oli Tokta Ahun? Ei näkynyt jälkeäkään ih-
misistä. Rannan piti kulkea suorana lounaan päin aina Kum-
tjappganiin saakka, ja jossain sillä linjalla täytyi apukaravaanimme
olla leiriytyneenä. Tänne saakka se ei olisi voinut tulla, sillä
se oli riippuvainen laitumesta ja suolattomasta vedestä. Khodai
Kullu, joka lähetettiin tiedustelemaan, sai määräyksen kulkea
yötä päivää, kunnes kohtaisi Tokta Ahunin osaston; meidän
täytyi kärsivällisesti odottaa heidän tuloaan. Eivätkä he voisi
viipyä enää muuta kuin korkeintaan yhden päivän. Tiedustelija
ei saanut ollenkaan evästä mukaansa, sillä sitä ei ollut antaa,
mutta ei hänen ainakaan tarvinnut janoon kuolla.
Kun hän oli kadonnut näkyvistämme, alkoi meille taas
elämä Robinson Crusoen tapaan Ensi ajatuksemme oli etsiä
jotain suuhun pantavaa. Schagdur lähti lrikkeelle haulikko olalla,
ja toi kaksi lihavaa suorsaa, jotka veljellisesti tasattiin - olimme
niin nälkäisiä, että tuskin maltoimme nuotiolla tarpeeksi paistaa
mlta. Kutjuk ei tahtonut olla miestä huonompi, vaan lähti
koettamaan onneaan hänkin, vuorostaan järvelle. Pantiin kokoon
kallisarvoinen vene, jonka rungon i;nuodosti minun nahkainen
konekirstuni. Sen sivuille kiinnitettiin nyt jo tarpeettomat pun-
nitust_
angot ja niihin tyhjät, s. o. ilmalla täytetyt vuohennahka-
säkit. Siinä epämukavassa aluksessa istui Kutjuk ja meloskeli
lapiolla järvelle. Mutta ei hän nähnyt ainoaakaan kalaa, vesi
oli siksi liian kuollutta ja suolaista.
Oli onni, että me hyvissä ajoissa olimme saaneet punni-
tustyön lopetetuksi, sillä saman päivän iltapuolella puhkesi ke-
vään neljäs hiekkamyrsky ja raivosi keskeytymättä kaksi päivää
ja kolme yötä. Kaduin, että olin lähettänyt Khodai Kullun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
