- Project Runeberg -  Valon kadotessa /
49

(1900) Author: Rudyard Kipling Translator: Aino Malmberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

VALON KADOTESSA

49

oli kumminkin notkea kuin piiskan siima. Tämä
tässä on pehmeä koko ruomiiltaan kuin — akka."

Tuskin mikään on niin merkillisen
nöyryyttävää miehelle, kuin se, että toinen mies pitelee häntä
miten tahansa, mutta ei aijo lyödä. Syndikaatin pää
alkoi puhkia raskaasti. Dick kiersi hänen
ympärillänsä hitaasti, silitellen häntä, niinkuin kissa hivelee
pehmeätä nahkamattoa. Sitten hän koetti harmaita
pusseja silmien alla ja pudisti päätään.

»Tekö aijotte varastaa minun tavaroitani, —
minun, minun, minun! — te, joka ette tiedä, millä
hetkellä teidän täytyy kuolla. Kirjoittakaa heti lippu
toimistoonne, — sanoittehan olevanne sen päämies, —
ja käskekää heidän antaa Torpenho\v’lle minun
piirustukseni — joka ikisen! Odottakaa hiukan, teidän
kätenne vapisee. No, nyt!"

Dick työnsi taskukirjan herran eteen. Lippu
tuli kirjoitetuksi. Torpenhow otti sen sanaakaan
sanomatta ja poistui. Sillä välin Dick astuskeli
loit-semansa vangin ympärillä antaen hänelle neuvoja,
joita hän piti sopivina ukon sielun autuudelle. Kun
Torpenhow palasi, jättiläissalkku kainalossaan, kuuli
hän Dickin sanovan melkein viihdyttävästi:

»Minä nyt toivon, että tämä oli hyvä läksy
teille, ja jos te häiritsette minua jonkunmoisilla
tuhmuuksilla ja pyytöillä pahoin pitelemisestä, niin
uskokaa minua, minä pitelen teitä sillä tavalla, että te
kuolette siitä. Teillä ei ole muutoinkaan pitkää
aikaa elettävänä. Menkää! Imshi, Vootsak, —
ulos!"

Herra läksi hoiperrellen ja ymmärtäen. Dick
hengitti syvään.

2

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:47:59 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/valonkadot/0059.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free