- Project Runeberg -  Valon kadotessa /
227

(1900) Author: Rudyard Kipling Translator: Aino Malmberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

VALON KADOTESSA 237

»Kauhean näköinen tuo! Sen pitäisi olla
valkea," mutisi hän. »Ja porttikaan ei ole keskellä aitaa.
En ole koskaan ennen huomannut sitä."

Maisie’a oli hyvin vaikea tyydyttää nyt.
Ensiksikin viimeisten viikkojen kuumuus oli rasittanut
häntä pahanpäiväisesti; toiseksi hänen työnsä ja
varsinkin Melankoliaa varten tehty naisen pään luonnos,
ei ollut ennättänyt valmistua Salongiin ja oli hyvin,
hyvin epätyydyttävä; kolmanneksi Kami oli sanonut
kaiken tuon kaksi päivää sitten; neljänneksi — ja
niin perinpohjaisesti neljänneksi, että sitä tuskin
maksoi vaivaa ajatella — Dick, hänen omaisuutensa, ei
ollut kirjoittanut hänelle kuuteen viikkoon. Maisie
oli suuttunut kuumuuteen ja Kamiin ja työhönsä,
mutta vallan erityisesti suuttunut hän oli Dickiin.

Hän oli kirjoittanut Dickille kolme kirjettä —
joka kerta esittäen uutta Melankolian käsittelyä.
Dick ei ollut tietävinään ollenkaan noista kirjesitä.
Maisie oli päättänyt olla kirjoittamatta enää
riviäkään. Kun hän palaisi Englantiin syksyllä — hänen
ylpeytensä kielsi häntä palaamasta aikaisemmin —
silloin hän sanoisi suorat sanat Dickille: Hän
kaipasi sunnuntai-iltapäiviä enemmän kuin hän viitsi
itselleenkään myöntää. Kami ei sanonut mitään
muuta kuin „C<mtinnez, mademoiselle, continuez
tou-jours" ja koko kuumana kesänä hän oli yhä
uudistanut tuon väsyttävän neuvonsa, aivan kuin
heinäsirkka — vanha, harmaa heinäsirkka mustassa
alpakka takissa, valkoisissa housuissa ja äärettömän
suuressa huopahatussa. Mutta Dick oli marssinut
voimakkaana edes takaisin hänen pikku atelieerissään,
pohjoispuolella viileätä, vihreätä Lontoon puistoa ja
sanonut paljon pahempia asioita kuin ’continuezen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:47:59 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/valonkadot/0237.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free